Huhhahhei ja Giniä pullo!

Aiheena piratismi ja hopeisena välkkyvä karvapalleromme.

 

Huhut kertovat näin: Hopeanuolen leikkaamaton videojulkaisu ei myy. ”DVD:iden myynti on ihan onnetonta,” väittää asiantuntija H. Lippanen. Mangolla menee jonkin verran paremmin. Ehkä.

Jäljet johtavat—minnekäs muuallekaan kuin Juppituubiin ja lukemattomiin japanimaation imurointisivustoihin. Koska kyseessä on tuiki tuntematon maisteriteos, ei maailmanpoliisilla ole aikaa valvoa ja vatvoa Hopeanuolen esiintymis-, ja ilmestymispaikkoja. Jälkiä riittää siis moneen suuntaan. Pick thy pick!

Itsehän sain kunnian olla niitä harvoja, jotka saivat ensikosketuksensa tähän japanimaation unhoitettuun jalokiveen uljaassa laatikkomuodossa—toki kansikuva ja takakansiteksi olivat päin prinkkalaa, mutta mikään ei ole täydellistä (eikä minkään tarvitse olla täydellistä, koska mikään ei voi olla täydellistä—vanhan Zinclairin sananlasku)!

Faktoidi on tämä: tämä ’maatio ansaitsee paremmat puitteet kuin Juppituubin ja videoiden alapuolella henkeä uhkaavat haialtaat (lue: kommenttisektiot; älä lue: taas uusi Tappajahairaina). Olisiko vihdoin ja viimein aika uudelle leikkaamattomalle julkaisulle kera ruotsiversion parannusten? FutureFilm™—hearest thou me? Kallista lystiä se toki ehkä mahdollisesti saattanee olla, mutta ainakin pari pennosta valuisi Taksu-sedänkin pussiin. Nykyiseltä imurointisivustojen aikakaudelta maestrolle herunee lähinnä tukkeutuneita pölykapseleita.

Tämän myönnän: Hopeanuolen mangojulkaisujen menestys Suomessa ja muualla on allekirjoittaneelle jäänyt vähän mysteerioksi. Myönnän myös tämän: kukaan pilvilinnalaisista ei omista ainuttakaan nidettä hopeisena välkkyvän nuolen ja tämän jälkipolvien mittavista seikkailuista. Ja ihan pakkohan tämäkin on myöntää: mangonnälän tyydyttääksemme kipaisemme lainaamassa uusimman niteen hopeisena välkkyvän nuolen ja tämän jälkipolvien mittavista seikkailuista lähimmästä piplioteekistä.

Vaan aina tämä ei onnistu! Joskus lainahylly karjuu eioota—niin populääri kun mokoma sarja on—jolloin pettymyksen kyyneleet heruvat kyynelkanavista ja olo on mitä kurjin.

Ja se ainainen nenänniistäminen!

Näinä synkkinä hetkinä helpotusta oloon tarjoaa Ginga Scans -sivusto laadukkaine englanninkielisine käännöksineen. Muutenkin yleishyödyllinen paikka pienehköjä tiedonnälkäkohtauksia vastaan. Tarjolla on myös Togawa, Yaguchi ja Honjou -kysymys. Keitä nämä vekkulit veijarit ovat/olivat? Kysymys on edelleen avoin kaikille, ja vastauksia otetaan edelleen iloisna mielin vastaan!

Mietin tässä vain… nyt kun hopeisena välkkyvän nuolen ensimmäisistä seikkailuista on virallinen engelskankielinen painos olemassa, niin tuo sivusto panee pohtimaan… että oliko tämä julkaisu kovinkaan kookas tapaus? Sitä paitsi pari hermosäiekimppua yliskamarissani edelleen väittää, ettei pörröisestä hopsupallostamme olisi oikeaa englanninkielistä käännelmää. Toki enemmistö kupolin asukkaista on jo kääntynyt siihen uskoon, mutta vähemmistöjä ei koskaan kannata aliarvioida! Saa nähdä, miten käy.

 

—Sir Ruthchyild